Lessfoodwaste -sivuston mukaan Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on noin 25 kiloa henkilöä kohden joka vuosi. Rahassa mitattuna se tarkoittaa sitä, että suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin vuosittain noin 500 miljoonan arvosta.
Ruoankulutuksella ja -tuotannolla on vaikutuksia myös ympäristöön: ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat reilun viidenneksen kaikista yhteenlasketuista kulutuksen ilmastovaikutuksista eli hiilijalanjäljestä. Vain asuminen kuormittaa ilmastoa ruokaa enemmän.
Hävikkiin menevän ruuan määrä maailmanlaajuisesti on hurja. Maailman viljelyskelpoisesta maasta käytetään kolmannes sellaisen ruoan tuotantoon, joka lopulta jää käyttämättä.
Mitä on ruokahävikki?
Ruokahävikki on alun perin syömäkelpoinen ruoka, jota ei ole kuitenkaan hyödynnetty ihmisravintona tai esimerkiksi rehuna. Ruokahävikki on siis turhaa jätettä, jonka synty olisi voitu välttää mm. ennakoimalla paremmin, valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin.
Jos ruoka päätyy hävikkiin,
alkutuotannossa tehty työ on turhaa ja myös tuotantoketjussa syntyneet
päästöt ovat syntyneet turhaan. Ruoantuotanto vaikuttaa esimerkiksi
ilmaston lämpenemiseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Lisäksi
tuotanto kuluttaa ravinteita, maapinta-alaa, energiaa ja vesivaroja.
Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä.
Miten voin vähentää ruokahävikkiä?
Yleisin syy ruoan poisheittämiseen on ruoan pilaantuminen ja päiväysten vanhentuminen. Lisäksi hävikkiä aiheuttavat ruoantähteet, liian ison määrän valmistus tai se, ettei samaa ruokaa haluta syödä enää uudelleen.
Hävikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, arjen muutoksista sekä keittiötaitojen ja viitseliäisyyden heikkenemisestä. Tähteitä ei hyödynnetä ja parasta ennen -elintarvikkeita käsitellään usein kuin viimeisen käyttöpäivän tuotteita. Eniten heitetään pois kasviksia ja maitotaloustuotteita.
Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa: jopa 30 % koko ruokaketjun hävikistä.
Oman ruokahävikin määrään on helppo vaikuttaa ja se onnistuu pienillä teoilla:
- Osta ruokaa vain tarpeeseen. Jos et tiedä, miten aiot hyödyntää tuotteen, älä osta sitä.
- Siivoa jääkaappi usein, jotta tiedät, mitkä ruoat ovat menossa vanhaksi. Voit esimerkiksi laittaa jääkaappiin "Käytä nämä ensin" laatikon tuotteille, jotka tulisi pikaisesti hyödyntää.
- Pakasta ylijäänyt ruoka, vihannekset, yrtit ja hedelmät. Melkein mitä vain voi pakastaa ja näin pidentää tuotteiden käyttöikää. Elintarvikkeet eivät kuitenkaan säily pakastimessa ikuisesti, joten muista myös käyttää ne.
- Keksi ylijääneestä ruoasta tai ruoka-aineksista uusi ruokalaji seuraavalle päivälle. Pidä hävikkiruokapäiviä, jolloin yrität keksiä hävikkiuhan alla olevista ruuista syötävää.
- Pelasta elintarvikkeet hävikiltä ja säästä rahaa – hyödynnä esimerkiksi punalapulla varustetut tuotteet, suosi hävikkiruokakauppoja (mm. Matsmart, Fiksuruoka) tai sovelluksia (mm. ResQ). Osta kuitenkin vain, jos pystyt käyttämään tuotteen.
- Huomioi päiväysmerkinnät ja Parasta ennen sekä Viimeinen käyttöpäivä -merkintöjen erot.
Mitä eroa on Viimeinen käyttöpäivä ja Parasta ennen -merkinnöillä?
On tärkeä ymmärtää Viimeinen käyttöpäivä ja Parasta ennen -merkintöjen ero, jotta ruokaa ei tule heittäneeksi varmuuden vuoksi pois.
Parasta ennen -päiväys tarkoittaa, että tuote säilyy vielä tämän jälkeen – elintarvikkeen kunnon pystyy arvioimaan haistamalla ja maistamalla.
Viimeinen käyttöpäivä -merkintä tarkoittaa, että tuote on käytettävä viimeistään kyseisenä päivänä. Kannattaa luottaa aisteihin!
Kokeile ruokahävikkilaskuria
Ruokahävikkilaskurin avulla voit arvioida, paljonko sinun kotonasi syntyy ruokahävikkiä vuositasolla. Samalla saat arvion myös syntyvän hävikin rahallisesta arvosta, hävikin aiheuttamasta hiilijalanjäljestä ja voit verrata näitä lukujasi suomalaisten kotitalouksien vastaaviin keskimääräisiin lukuihin.
Ruokahävikkilaskuri on nopea täyttää ja antaa ajattelemisen aihetta omista kulutustottumuksista. Lessfoodwaste -sivusto ja ruokahävikkilaskuri on tehty yhteistyössä Luonnonvarakeskus Luken ja Pauligin kanssa. Kannattaa kokeilla!
Lähteet: lessfoodwaste.fi, luke.fi
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!