Podcast: Tuoko materia onnen? Vieraana Ilana Aalto

Tuoko materia onnen? Ylen Miia Krausen podcastissa vieraana yksi Suomen tunnetuin ammattijärjestäjä Ilana Aalto keskustelemassa tavarasuhteesta ja tavaran järjestämisestä. 

Ilanalla on Facebookissa aktiivinen ryhmä nimeltä Paikka kaikelle. Lisäksi hän on kirjoittanut monipuolisen Paikka kaikelle kirjan. Siinä Ilana tarjoaa vinkkejä tavaratulvasta pelastautumiseen ja sukeltaa tavaran sekä tavarasuhteen historiaan. Hän tarjoaa myös maksuttomia ja maksullisia verkkokursseja tavaratulvan selättämiseksi.

 

Ilanan kolme vinkkiä kodin järjestämiseen

Ilanan kolmen kohdan toimivan järjestyksen resepti on: sopivasti tavaraa, paikka kaikelle ja kaikki paikoilleen. 

Tavaraa tulee olla vain sen verran, että siitä jaksaa huolehtia. Jokainen tavara on sitoumus ja tarvitsee oman paikan sekä huolenpitoa. Jos haluaa järjestyksen säilyvän, kotona on oltava paikka kaikelle. Eniten käytettävät tavarat sijoitetaan helpoille paikoille ja harvemmin tarvittavat voivat olla hankalammin saavutettavissa. Lisäksi on luotava rutiini, jonka avulla tavarat viedään käytön jälkeen paikoilleen. Kun tavaraa on sopivasti, rutiinitkin sujuvat helpommin, jopa automaattisesti.

Päätöksentekokyvyn treenaaminen

Tavaroista luopuminen on pohjimmiltaan päätöksentekokyvyn treenaamista. Sitä voidaan treenata kuten lihasta. On järkevää aloittaa helpoista tavaroista, kuten suoranaisista roskista. Tunnetavarat ja muistot kannattaa jättää viimeiseksi, kun päätöksentekokyky on vahvistunut helpommilla osa-alueilla. 

On tärkeää tehdä pieni osio kerrallaan. Esimerkiksi voi aloittaa sukkalaatikosta tai yhdestä hyllystä. Valmis ja siisti hylly saa aikaan hyvänolon tunteen ja projektia tekee mieli jatkaa. Kun taas liian suuren palan haukkaaminen voi johtaa siihen, että kaapista vedetyt sadat vaatteet siirretään illan tullen sängyltä lattialle ja projekti kaatuu omaan mahdottomuuteensa.  

Kaikista tärkeintä on kuitenkin aloittaminen. Oli kohde mikä tahansa. Usein innostus kasvaa ja siistiä jälkeä alkaa tulla melkein huomaamatta.

 

Kaaos lastenhuoneessa

Kuinka paljon leluja lapsi tarvitsee? Ilana viittaa tutkimukseen, jossa liiallinen tavaramäärä voi vaikuttaa jopa negatiivisesti lapsen keskittymiskykyyn. Lastenhuoneet täyttyvät tavaroista, koska leluja ja esimerkiksi askartelutavaroita ostetaan nykyään paljon. Sen lisäksi niitä saadaan lahjaksi ja tuliaisiksi. 

Lastenvaatteiden määrässä kannattaa ihan laskea kuinka monta vaatetta lapsi tarvitsee. Tarvittavaan vaatteiden määrään vaikuttavat mm. kuinka usein pyykkiä pestään ja vaatteiden vaihtoväli. Paljon puklaava vauva tarvitsee usein useamman vaateparin kuin koululainen. 

Lastenvaatteiden määrää lisäävät kausi- ja harrastusvaatteet sekä seuraavaa kokoa odottavat vaatteet. Alennusmyynneistä ostettavat seuraavan koon vaatteet voivat olla lopulta suuri menoerä ja ne vievät kaapissa tilaa. Välillä koon arviointi voi olla hankalaa. Vaatteet voivat jäädä käyttämättä väärän koon takia tai koska ne unohtuvat kaapin perälle. Halpakin alelöytö muuttuu kalliiksi siinä vaiheessa, kun se jää käyttämättä. Vaatteen toki voi aina myydä ja saada jopa omansa pois, mutta se vaatii taas vaivannäköä ja vie aikaa sekä energiaa. Kannattaa miettiä, onko se vaivanarvoista. 

Lasten taideteokset ovat myös hankala tavararyhmä, tunne-esineisiin verrannollinen. Miten ihanista pääjalkaisista raaskii luopua? Ilana vinkkaa, että yksi tapa on valita esimerkiksi kolme parasta samantyylisistä taideteoksista ja luopua muista. Jos on vaikea valita vain kolme tai teoksia on todella paljon, luovuttavista piirroksista voi myös ottaa kuvan, ja tehdä valokuvakirjan. Näin ne mahtuvat pienempään tilaan.

Lastenhuoneiden tavarakaaoksen selättämiseen tarvitaan yleensä vanhempien apua. On hyvä miettiä, kuinka paljon lapsi todella tarvitsee? On kuitenkin tärkeää, että lapsi saa itse olla mukana päättämässä mistä tavaroista luovutaan.

 

Rekillinen arkivaatteita riittää

Ilanan vinkkaa, että vaatekaappi kannattaa olla päivitetty ja ajankohtainen. Usein rekillinen vaatteita riittää. Aktiivisesti käytössä olevien vaatteiden määrä on lopulta usein aika pieni. 

Vääränkokoiset ja muistovaatteet usein hukuttavat alleen arkivaatteet, jolloin törmää ikävään ongelmaan. Ei ole mitään päällelaitettavaa. Arki vaikeutuu, kun vääränkokoiset vaatteet osuvat silmään ja peittävät alleen mieluisat vaatteet.

 

Kuolinsiivous

Podcastissa sivuttiin myös Margareta Magnussonin Mitä jälkeen jää - taito tehdä kuolinsiivous -kirjaa. Omat tavarat olisi hyvä käydä itse lävitse, eikä jättää niitä jälkipolvien selvitettäviksi. Silloin on myös itse mahdollisuus valita, mitä jälkeen jättää ja mitä ei halua muiden näkevän.

Luopumisen pelosta eroon

Usein tavaran raivaaja miettii, että entäs jos sittenkin tarvitsen vielä tätä? Ja jos tuhansia tavaroita raivaa, niin helpostihan poistoon lipsahtaa tavaroita, joille olisi vielä ollut käyttöä. Usein kuitekin poistetun tavaran voi korvata jollain toisella jo omistamallaan tavaralla tai olla kokonaan ilman. Hankalan tavaran kohdalla on hyvä miettiä mikä olisi pahinta mitä voisi tapahtua, jos luovun tästä? 

Monet ihmiset kuvavaat oloaan kevyntyneeksi ja helpottuneeksi, kun ylimääräisen tavaran saa kannettua ulos ovesta. Kannattaa miettiä, onko tämä tunne ja siistimpi koti kuitenkin parempi ja tärkeämpi kuin muutaman tavaran kaipuu. 

Tunneperäiset tavarat kannattaa Marie Kondonkin ohjeiden perusteella jättää viimeiseksi, jolloin luopumislihas on jo treenautunut. Harvoin tavara on niin arvokasta, että sitä kannattaa säilytellä pitkiä aikoja. Tila, jossa tavaraa säilytetään, maksaa yleensä paljon enemmän kuin itse tavara. Harva tavara paranee vanhetessaan. Usein tavaran omistajan arvio hinnasta on korkeampi kuin sen todellinen arvo, koska tavaran tunnearvo "lisää" hintaa.